诗篇 64
求你把我隐藏，使我脱离作恶之人的暗谋
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. {64:2} Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta. 2{64:3} Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta, 3{64:4} jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat, 4{64:5} salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda.
5{64:6} He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?" 6{64:7} He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä". Syvä on miehen sisu ja sydän. 7{64:8} Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut.
8{64:9} He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään. 9{64:10} Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa. 10{64:11} Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat.